Joululahjabloggaus

December 25, 2015, 5:30 am

≫ Next: Pakkasukolle pitkä nenä, 1,7m merinon tarina

≪ Previous: Housupulaan helpotusta, perjantai-illan huumaa ja mekkonen

$

0

0

Nyt, kun lahjakääröt on avattu, voi hyvillä mielin blogata ommellut joululahjat. Aloitetaan tyttären hoitotätien lahjoista. Mussukoiden vadelma- ja lakuvene -trikoosta ompelin pussukat joiden sisään piilotin kiiltävään lahjakääreeseen vadelma- ja lakuvenekarkkeja :) Tämä kangas oli erään perjantai-illan ompeluhaasteessa, Facebookin Saumanvara -ryhmässä.

Hoitosedälle ompelin huurunpoistotyynyn ja siitä hän onkin paljon tykännyt. Siitä en ottanut kuvaa, ompelin sen farkkujerseystä.

Kummitytön (8v) äiti pyysi, voisinko ommella tunikan joululahjaksi. Niitä syntyikin kaksi. Kankaina ihana Koot.fi"Vinksin vonksin" -trikoo ja Noshin pallot. Molemmissa kaavana Ottobre Kids 4/12 Princess koko 128cm, ilman kuminauharypytystä.

Kuopus, tuo ihana 3-vuotias pikkuprinsessa, sai joululahjaksi ompelemani unihaalarin koossa 104cm. Kaava Ottobre Kids 6/15 Sandman, neppilista oma sävellyssovellus. Sofia-trikoo Kankaamosta.

Lisäksi tytär toivoi joululahjaksi Frozen sitä ja Frozen tätä... Kankaamon Sanna oli ommellut Elsa-mekon. Sain kaavaa lainaksi ja tein samanlaisen, tai ainakin sinnepäin. Kankaat Kankaamosta :)

Heti lahjojen aukaisemisen jälkeen piti päälle saada ja tänään heti herättyään. Viitta on rypytetty framilonilla ja kiinnitetty mekkoon KAM-nepein. Taisi olla joulun paras lahja ;) Elsan tiarankin tyttö sai, kaupasta ostetun muovisen.

Perheen 6-vuotias poika sai myös joululahjaksi unihaalarin. Kaava sama kuin pienemmässä (Ottobre Kids 6/15 Sandman), koko 128cm. Unihaalari oli mieleinen saajalleen :) Tähän etsin netistä nappilistaohjeen ja löysin hyvän Kimpsulikampsuli -blogista.

Viime hetkillä päätin ommella unihaalarin myös isoimmalle muksulle (9v). Ostin Kankaamosta meleerattua harmaata trikoota, jonka yhdistin limenvihreään resoriin. Aika pliisu sellaisenaan, joten jotain coolia piti saada. Leikkelin silityskalvoista haalarin selkäpuolelle Minecraft-pelistä tutun Creeper-hahmon kasvot. Poika ihastui lahjaansa tosi paljon - loistava juttu!

Loppuun vielä yhden illan pika-askartelu; heijastimet työkavereille joulumuistamiseksi. Heijastinkangas kaksinkertaisena, kiinnityksenä tuollainen henkselinipsu ja kangas kiinnitetty Prym-nepillä. Jokaisessa koristeena vähän helmiä. Heijastinkangas Kankaamosta.

Olen ommellut itselleni useamman tunikan ja housuja, Kankaat on tummia, vaikeita kuvattavia tähän aikaan vuodesta. Katsotaan jääkö kokonaan bloggaamatta...

Tablettini kuvankäsittelyohjelma kiukuttelee, joten tällä kertaa kuvat muokattu kännykällä ja poikkeavat aikaisemmista bloggauksista...

---

Pakkasukolle pitkä nenä, 1,7m merinon tarina

January 2, 2016, 12:28 pm

≫ Next: Paitoja ja silmukoita, värihaaste alkaa

≪ Previous: Joululahjabloggaus

$

0

0

Töissä oli joulun ja vuodenvaihteen välipäivinä vähän porukkaa ja sen myötä viileää. Mietin, että pitäisi viedä töihin villatakki, lämpöinen ja pehmeä. Ainoa nuo kriteerit täyttävä on usea vuosi sitten Puro-langasta neulomani villatakki. Se on nyppyyntynyt ja täyttää enää kotivillatakin kriteerit. Sen neulomiseen kului aikaa liikaa, joten tällä kertaa päätin ommella neuletakin merinovillaneuleesta.

Ihastuin Selian raidalliseen merinovillaneulokseen ja tilasin sitä 1,7m. Ilokseni paketti tulikin minulle jo seuraavana päivänä. Pesin kankaan koneessa villaohjelmalla. Selailin kotoa löytyviä käsityölehtiä, etsiskellen neuletakin kaavaa. Alkuperäinen ajatus oli käyttää MIW-kaavaa, mutta Ottobre Woman 5/12 -lehden Casual cardi -mallin raglanhihaisuus houkutti... onnistuisiko raitojen kohdistaminen raglansaumoissa. Piirsin kaavan kokoa 38. Ohjeen mukaan tähän kuuluisi myös huppu, mutta jätin sen pois ja huolittelin pääntien merinolla.

Minulla sattui olemaan kolme valkeaa isohkoa nappia ja ne pääsivät käyttöön. Ihan kiva, kun villatakki on vain ylhäältä kiinni. Ei tämäkään villatakki ihan hetkessä syntynyt (vaikkakin vajaassa päivässä), kesti nimittäin kauan ommella hihojen suut, helma, nappilistojen reunat ja pääntietä ompelukoneeni suljetulla overlock -ompeleella. Onneksi on se nappi josta painamalla ompelukone ompelee itsekseen, kaasujalka olisi muuten ollut kovilla ;)

Villatakin ompelemisen jälkeen merinoa oli vielä jäljellä. Niinpä päätin surauttaa kaksinkertaisen tuubihuivin. Mutta ei se todellakaan surauttamalla valmis ollut. Etsin netistä ohjeen siihen mikä ommellaan ensin ja mitä sitten tehdään. Ompelin silti väärin. Toisella kertaa meni oikein. Ohjeen löysin Askartelukaappi -blogista.

Seuraavaksi leikkasin merinon rippeistä osaset lapasiin. Vuoriksi leikkasin entisen merinotuubihuivini joka oli yksinkertainen ja turhan isokin. Myös lapasten "resori" on samaa merinovillaa.

Mukavaa ja käsityörikasta vuotta 2016 kaikille blogini lukijoille!

p.s. Joulukuussa blogini täytti kuusi vuotta. Unohtui ihan... Täytyypä kehitellä joku talvinen arvonta :D

Paitoja ja silmukoita, värihaaste alkaa

January 3, 2016, 11:31 am

≫ Next: Alkuvuoden käsitöitä, mm. SYLVA-huutikseen

≪ Previous: Pakkasukolle pitkä nenä, 1,7m merinon tarina

$

0

0

Esikoinen on ottanut kasvuharppauksen, yhtäkkiä moni paita on liian pieni. Niinpä kokeiluun Ottobre Kids 4/12 Rock-X koossa 140cm. Leikkasin kankaat kahteen paitaan ja ompelin ne lähes samantien.

Itseasiassa olin ajatellut, että tänään en ompele... :D

Tällä sinisellä paidalla osallistun Hommahuone-blogin värihaasteeseen vuodelle 2016. Joka kuukaudelle on oma värinsä josta tulisi ommella jotain. Tammikuun väri siis sininen. Kuviollinen trikoo Mussukat -nettikaupasta, sininen Käpyseltä joskus kauan sitten tilattua. Sinisestä piti tulla Spiderman-puku joululahjaksi 2014, mutta eipä tullutkaan.

2000-luvun alussa minulla oli ns. sininen kausi, lähinnä sisustuksessa. Jos puen sinistä päälleni, on sävy tumma, poikkeuksena farkut. Sininen on poikien väri, se on jotenkin iskostunut tajuntaan. Harmi, sillä kiva se on tytöllekin vaikka pinkkiin yhdistettynä. Jostain syystä tyttäreni (pian 4v) ei mielellään pue vaaleansinistä tyllihametta päälleen. Ei auta vaikka on hörhelöitä ja täyskello. 

Tässä toisessa paidassa on asennetta - don`t grow up, it`s a trap! Samaa ajatusmaailmaa Peter Panin kanssa... Lapsuuden huoleton maailma. Raporttitrikoo Nappinjasta, hihojen musta jc Kankaamosta.

Pitkästä aikaa innostuin vähän neulomaankin. Hile-langasta neuloin lyhyet säärystimet. Ei mitään kummallisuuksia, joustinneuletta vain. Käytin harmaata ja lilaa Hilettä. Bling-blingiä arkeen ;)

Alkuvuoden käsitöitä, mm. SYLVA-huutikseen

February 9, 2016, 12:00 pm

≪ Previous: Paitoja ja silmukoita, värihaaste alkaa

$

0

0

Instagram vie mennessään helppoudellaan ja nopeudellaan, joten meinaa blogin päivittely kokonaan unohtua. Nyt tuleekin sitten jos jonkinlaista ompelusta (ja muutakin) samaan postaukseen.

Tammikuussa osallistuin Turussa Make bra -kurssille jossa opeteltiin ompelemaan rintaliivit omin mitoin. Kurssi oli todella antoisa. Vaikka rintaliivien ompelemisessa on miljoona ;) vaihetta, ei se ole hankalaa. Kurssilla oli loistava ja avulias ope, Sari Koivunen. Kiitos hänelle!

Kurssilla ehdin ommella yhdet liivit ja leikata toiset. Ekassa kuvassa sovitusliivit ja alhaalla valmiit.

Nämä jälkimmäiset ompelin kotona viikko kurssin jälkeen. Mieluiset on olleet molemmat ja ennen kaikkea - sopivat! Enpä ole muita liivejä kurssin jälkeen pitänyt (urheiluliivejä lukuunottamatta). Keksin uusiokäyttöä tyhjälle kaavapaperirullalle - siinä on kätevä säilyttää rintsikoiden tekemisessä tarvittavat nauhat.

Omalle eskarilaiselle olen ommellut aikoja sitten housut kallopallo -joustocollegesta. Eräänä iltana poika tuli luokseno, näytti housuja ja sanoi että haluaa paidan samasta kankaasta. Ei mulla ollut enää samaa kamgasta paljoa jäljellä, joten yhdistin kallopallot farkkujerseyn kanssa. Vielä kesken ompelun poika tuli kysymään osaisinko tehdä hupun. Kyllä äiti osaa! Paidan kaavaa en enää muista...

Tyttö tarvitsi uusia valkoisia paitoja. Nappinjan ihana printti pääsi käyttöön. Paita kokoa 104cm. 

Tämä ihana nallesetti meni synttärilahjaksi 1-vuotta täyttäneelle sukulaispojalle. Koko 86cm.

Joku saattaa muistaa tämän jouluksi 2014 ompelemani neulosmekkosen. Helma on täyskello, enkä roikuttanut ennen helman huolittelua. Ajan saatossa helmasta tuli epätasainen ja sille oli pakko tehdä jotain. Siispä helmaa koristanut vinonaiha pois, helman suoristus ja tilalle leveä brodyyripitsi. Nyt kelpaa taas pyörähdellä ja mekko sai lisää käyttöaikaa.

Maanantaina 15.2.2016 järjestetään Facebookissa SYLVA-huutokauppa, jolla kerätään varoja Suomen syöpäsairaiden lasten ja nuorten hyväksi. Osallistuin ompelemalla ihanan 104cm tunikan sydänapplikaatiolla ja 56cm haaremihousut. Katsotaan josko ehtisin ommella muutakin vielä. Kuningasideaa odotellessa.

Huutelemisiin!